Vainojen aikakaudet Oulujokilaaksossa
Rajariidat ovat tuoneet Oulujokilaaksoon läpi vuosisatojen jatkuneita hirvittäviä sotia, hävityksiä ja vainoja. Vaikka mustaakin mustemmista aikakausista on kulunut jo monta sukupolvea, elävät paikallisten parissa yhä tarinat, jotka kertovat kovia vainoja paenneista ja metsäpirtteihinsä piiloutuneista paikkakuntalaisista.
Rautatie saapuu Vaalaan, Muhokselle ja Utajärvelle
Junahteys Oulusta itään mullisti matkustamisen nykyisen Rokua Geoparkin alueen kuntiin. Vuosikymmeniä venynyt ratalinja lyhensi valmistuessaan matkantekoa vuorokausista tunneiksi. Hidas matkustaminen vesiteitse ja hiekkapolkuja pitkin voitiin halutessa unohtaa.
Oulujärven suurin saari Manamansalo
Manamansalo on avaran Oulujärven suurin saari ja Suomen sisävesien viidenneksi suurin saari, joka syntyi viimeisen jääkauden jälkeen. Hyvistä vesiyhteyksistä huolimatta Manamansalo oli pitkään varsin eristäytynyt kyläyhteisö. Nykyisin saaressa on paljon tärkeiden luontokohteiden ympärille kehittyneitä matkailupalveluita.
Lohiloordit ja kalastusmatkailu Oulujoella
Oulujoki on aina ollut kuuluisa lohijoki. Oulujoen lukuisat kalatarinat kertovat usein vieraista, jotka saapuivat pitkienkin matkojen takaa Ranskasta, Turkista ja jopa entisestä Thaimaasta eli Siamista asti kalastamaan Oulujoen vapaille koskille ja suvannoille. Suosiossa olivat etenkin Niskakoski Vaalassa ja Pyhäkoski Muhoksella. Eniten kalastusmatkailijoita tuli Englannista ja heihin Oulujokivarren perimätiedossa viitataan usein hauskalla kutsumanimellä lohiloordi.
Jäkäläkankaat ja jäkälännosto Rokualla
Jäkälä on Rokuan ja laajemminkin Rokua Geoparkin maisemien erikoisuus. Harmaa jäkäläpeittoinen männikkökangas yltää Rokuanvaaroilta ja Ahmaksen metsistä Säräisniemelle, Kankariin, Neittävälle ja Manamansalon saareen. Näillä kasvupaikoilla viihtyy kymmeniä eri jäkälälajeja.
Ahmaksen kylän kalevalainen perintö
Ahmaksen kylässä on ollut erityisen vahva kansankulttuuri. Vanha kalevalamittainen kansarunous suorastaan kukoisti Oulujokilaaksossa 1800-luvulle tultaessa. Merkittävään kulttuuriperinteeseen voi tutustua Ahmakseen rakennetussa kalevalaisessa perinnekylässä.
Aarne Ervin Leppiniemi
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Leppiniemen asuinyhdyskunta rakennettiin 1940–60-luvuilla Muhokselle uuden Pyhäkosken voimalaitoksen yhteyteen, mutta alueen historia kantaa paljon kauemmaksi. Leppiniemeä on usein kehuttu vaikuttavaksi ja romanttiseksi paikaksi, ja tätä käsitystä ovat vahvistaneet monet alueesta kerrotut kokemukset ja tarinat.
Oulujärven ylitys tervalastissa
Oulujärven kautta on kulkenut suuri määrä tervaa Ouluun. Kerrotaan, että nykyisin niin rauhallisella järvenselällä saattoi nähdä kerrallaan kymmeniä veneitä. Tervankuljetus oli mahtavimmillaan 1800-luvulla, jolloin Oulu oli maailman suurin tervasatama.
Jättiläisten valtakunta
Oulujokilaakson muinaisjäännösten yhteydessä on löydetty useasta paikasta omalaatuisia kivirakenteita, röykkiöitä tai linnamaisia raunioita, jotka ovat mietityttäneet tutkijoita. Näille vanhoille rakennelmille on paikkakunnilla annettu erilaisia selityksiä ja kansanomaisia nimiä, kuten hiidenlinna, muinaislinna, jätinkirkko, jättiläisen luola, jättiläisten padat. Oulujoen seudulta tunnetaan kaikkiaan esimerkiksi seitsemän jätinkirkkoa. Samanlaisia muinaisjäännöksiä ei esiinny muualla kuin Pohjanlahden rannikkoseudulla.
Erämaasta hiihtokohteeksi
Rokuan tarina alkoi runsas 10 000 vuotta sitten, kun viimeinen jääkausi päättyi. Jäätikön sulamisvedet kuljettivat hiekkaa ja kasasivat sen laaja-alaiseksi harjuksi, jota tuuli, sulava jää ja aallot myöhemmin muokkasivat kumpuilevaksi maisemaksi.
Koskenlaskija Monttan tarina
Jättiläisistä kerrotut tarinat ovat tärkeä osa Oulujokilaakson vanhaa kansanperinnettä. Oulujokilaaksossa elää erityisen vahvana tarina, joka kertoo Pyhäkosken ensimmäisestä laskijasta Monttasta ja jättiläisten ajan päättymisestä Oulujoella.
Topeliuksen Koivu ja tähti
Satusetänä tunnetun Sakari (Zacharias) Topeliuksen kirjoittama satu Koivu ja tähti on kuuluisimpia Pohjois-Pohjanmaan tarinoita. Sadun taustalla on historiallinen lähtökohta, sillä se perustuu Suomessa 1700-luvun alussa vallinneeseen isonvihan aikaan ja Topeliuksen suvun omakohtaisiin kokemuksiin.
Pyhäkosken kuohuissa
Suomen matkaoppaassa suositeltiin Muhoksen Pyhäkoskea käyntikohteeksi 1888. Pyhäkoski toden totta olikin niin uljas ja voimakas, että sitä voi olla nykypäivänä vaikea kuvitella. Kuten englantilaisrouva Ethel Tweedie matkaltaan Pyhäkoskella vuonna 1896 kirjoitti: ”yksikään taiteilija ei onnistuisi pensselillään vangitsemaan tuota näkymää”.
Muhos-muodostuma
Arviolta lähes kilometrin syvyyteen maanpinnan alle ulottuva Muhos-muodostuma on merkittävä geologinen erikoisuus. Ikivanha kallioperän vajoama on vaikuttanut laajalla alueella siihen, että Oulujokilaakson luonnonolosuhteet ovat sellaiset kuin ne tänä päivänä ovat. Muodostuma ulottuu Muhokselta Perämerelle suurimmillaan noin 25 kilometrin leveydeltä. Pituudeltaan se on noin 80 kilometriä.
Miljoonat uittotukit
Oulujoki on ollut Suomen vanhimpia uittoväyliä. Tietoa puunkuljetuksesta löytyy jo 1700-luvulta. Huippukesinä 1900-luvulla Oulujokea pitkin uitettiin lähes kaksi miljoonaa puutukkia vuodessa.
Kuuluisin lohijoki
”Tämä joki on hyvin kalarikas: se on lohien, harrien, siikojen ja monien muiden kalalajien pysyvä kulkutie”, kirjoitti Topelius 1875. Oulujoki on ollut aina tunnettu kalaisuudestaan. Pohjoisen kalaisat joet olivat tärkeimpiä syitä asutuksen kehittymiselle juuri jokilaaksoihin. Arvokkain Suomen kaloista oli 1500-luvulla merilohi, mutta Oulujoen lohen kerrotaan saaneen erityisen maineen kaikkein suurimpana ja tasakokoisimpana.
Kestikievarit ja hollihevoset
Kestikievarit olivat Suomessa pitkään tärkeitä levähdyspaikkoja, jotka tarjosivat yösijan ja evästystä matkalaisille, virkamiehille ja säätyläisille vuoden ympäri. Kestikievarilaitos alkoi 1600-luvulla ja hollikyyditysjärjestelmä perustettiin 1700-luvulla.
Suomen vanhimpia puukirkkoja
Oulujokilaakson kirkot ovat merkittäviä puurakenteisen kirkkoarkkitehtuurin edustajia ja arvokkaita kulttuuriperinnön kohteita. Vastaavia puisia tukipilarikirkkoja kuin Muhoksen ja Utajärven kirkot on Suomessa jäljellä enää noin kymmenkunta. Voidaan sanoa, että ne ovat todellisia selviytyjiä, sillä kirkot ovat säilyneet vuosisatojen ajan sodista ja tuhoista huolimatta.
Oulujokilaakson tarina
Oulujoki on Rokua Geoparkin suurin joki ja yksi Suomen suurimpia jokia. Oulujoki on syntynyt viimeisen jääkauden muokkaamana ja alueen varhaisin asutus kehittyi joen varrelle. Oulujoki on ollut tärkeä kulkuväylä, merkittävä yhdysside rannikolta sisämaahan ja Suomen ensimmäisiä matkailureittejä. Lukuisissa Oulujoen tarinoissa elävät edelleen niin jättiläiset, kalajutut, tervansoutu- ja koskenlaskuperinteet kuin kylien omat tarinat. Nykyinen Oulujokilaakso on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.