Aarne Ervin Leppiniemi

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Leppiniemen asuinyhdyskunta rakennettiin 1940–60-luvuilla Muhokselle uuden Pyhäkosken voimalaitoksen yhteyteen, mutta alueen historia kantaa paljon kauemmaksi. Leppiniemeä on usein kehuttu vaikuttavaksi ja romanttiseksi paikaksi, ja tätä käsitystä ovat vahvistaneet monet alueesta kerrotut kokemukset ja tarinat.

Pyhäkosken ylittävä riippusilta Muhoksen Leppiniemessä. © Pietinen 1936. Valokuvaamo Pietisen kokoelma. Historian kuvakokoelma. Museovirasto. (CC BY 4.0)

Oulujoen maisemista alettiin nauttia matkailumielessä 1800-luvun alussa. Säätyläiset Pohjois-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta tekivät veneillen huviretkiä Pyhäkosken alueella. Mukaan he pakkasivat kuivaruokaa, kahvia ja viiniä. Kalaa ei sitä vastoin tarvinnut mukaan ottaa, sitä sai tuoreena Leppiniemen talon rannalla olevasta pyyntipaikasta. Leppiniemen talon rannassa olevasta apajasta nousi helposti niin siikaa kuin lohta.

Matkailu alueella kasvoi, kun säännöllinen höyrylaivaliikenne Oulusta Muhoksen kirkonkylälle alkoi kesällä 1880. Leppiniemi sai suosittelut myös Suomen ensimmäisessä matkailuoppaassa. Suomen ensimmäinen matkailureitti Viipurista Saimaan ja Kainuun kautta Ouluun kulki juuri Leppiniemen Pyhäkosken kautta.

Pyhäkosken luonnonkauniit jokimaisemat ja kuohuvat kosket houkuttelivat valtavia määriä koskimatkailijoita. Kävijöiden kulkua varten Leppiniemen tilan ja Rakankallion väliin rakennettiin parinkymmenen metrin korkeudelle riippusilta, ja Suomen matkailuyhdistys perusti korkealle joentörmälle ravintolan. Koskiveneet alkoivat pysähtyä Leppiniemessä niin, että kaikki halukkaat pääsivät kävelemään riippusiltaa pitkin. Vieraat ihastelivat maisemia, veneitä ja kalanpyyntiä. Matkailijat pääsivät joskus tutustumaan myös kiviportaita pitkin Leppiniemen luolaan.

Matkailijoita Leppiniemen riippusillalla 1935. © W. Stenbäck. Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma. Museovirasto.

Vanhoja lemmentarinoita

Leppiniemi oli aikanaan myös suosittu juhannuksen viettopaikka. Keskikesän juhlaa vietettiin isolla joukolla niin, että parhaimmillaan Leppiniemessä kerrotaan olleen 1930-luvulla peräti 3 000 juhlijaa. Juhannusvierailla oli tapana välillä vetäytyä lähellä sijaitsevalle polulle viettämään kahdenkeskistä aikaa. Näistä orastaneista rakkaustarinoista tuo polku sai hellän kutsumanimensä Lemmenpolku.

Siellä, missä Lemmenpolun luontopolku nykyään kulkee, on jo ennen muinoin kulkenut Pyhäkoskelta länteen päin vanha kalamiesten käyttämä kinttupolku. Oulujoen pohjoispuolella ei ollut vielä teitä, joten Pyhäkosken kalavesien ääreen piti tulla polkuja pitkin. Samaa polkua pitkin kävelivät matkailijat myöhemmin Leppiniemen Pyhäkoskea ihastelemaan.

Suomen Matkailijayhdistyksen kahvila Muhoksen Leppiniemessä Pyhäkosken partaalla 1936. © Aarne Pietinen. Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma. Museovirasto. (CC BY 4.0)

Voimalaitoksen yhteyteen rakentui uusi Leppiniemi

Oulujoella käynnistyi 1940-luvulla valtava rakennushanke, kun vesivoimalaitokset rakennettiin. Voimalaitosten valmistuttua vesi nostettiin täyteen padotuskorkeuteensa ja sen alle jäi niin Leppiniemen luola kuin tilakin peltoineen.

Voimalaitoksen rakennustöissä työskenteli parhaimmillaan lähes 2000 työntekijää ja Muhoksen asukasmäärä kaksinkertaistui. Niinpä käyttöhenkilökuntaa ja heidän perheitään varten rakennettiin uusia asuinalueita. Ensimmäisenä rakennetun Pyhäkosken voimalaitoksen etelärannalle syntyi Leppiniemen asuinalue.

Aluetta alettiin rakentaa 1940-luvulla ja se valmistui 1960-luvun alussa. Se oli suurin Oulujoen voimalaitoshankkeen asuinalueista. Alueen suunnittelusta vastasi arkkitehti Aarne Ervi.

Leppiniemeen valmistui asuntoja 200 perheelle. Siellä sijaitsi Ukkola-niminen talo poikamiehille ja Impilinna yksinäisille naisille. Suurin osa asukkaista oli muuttanut alueelle muualta Suomesta.

Leppiniemessä voi nähdä piirteitä Alvar Aallon Kotkaan 1930-luvulla suunnittelemasta Sunilan tehtaan asuinyhdyskunnasta, joka toimi yhtenä Ervin arkkitehtuurisena viitteenä. Ervi sovelsi Leppiniemeen romanttista funktionalismia, josta Vierasmaja on hyvä esimerkki. Edustustilan sisustuksessa hyödynnettiin sen ajan nimekkäimpien suunnittelijoiden töitä, kuten Alvar Aallon kalusteita ja Paavo Tynellin valaisimia. Vierasmajassa on kestitty ja majoitettu arvovieraita, myös presidentti Urho Kekkonen on siellä yöpynyt. Nykyisin Vierasmaja on yksityisomistuksessa.

Leppiniemen rantasauna. © Susan Forsblom 2023. Rokua Geopark.

Leppiniemen rantasauna. © Susan Forsblom 2023. Rokua Geopark.

Ruskahippoja ja poikamiespäivällisiä – Leppiniemestä kasvoi tiivis yhteisö

Ervi suunnitteli alueen mäntymetsäiseen ja luonnonläheiseen ympäristöönsä sopivaksi. Maisemaltaan Leppiniemi on hyvin puistomainen. Rantatörmän yläpuolelle rakennettiin puisia rantasaunoja yhteiskäyttöön. Alueen suunnittelu noudatti tehtaan hierarkiaa niin, että johtajat asuivat omalla alueellaan ja työntekijät toisella.

Leppiniemessä asuneet ovat muistelleet, että pihamaalle perustettiin asukkaille vihannespalstoja ja niiden viereen rakennettiin kasvihuoneita tomaattien viljelyyn. Leppiniemessä kasvatettiin voimalaitoksen tuottaman sähkön avulla jopa eksoottisia ananaksia ja viinirypäleitä.

Leppiniemi oli hyvin yhteisöllinen ja lähes omavarainen kylä 1940-luvulta 1960-luvulle. Alueella oli runsain mitoin palveluita, kuten posti, parturi, leipomo, ruokala, poliisiasema, päiväkoti, kansakoulu, pesula, osuuskauppa, kirjakauppa, kemikalioliike, tenniskenttä ja seuratalo, jonka juhlasali toimi myös elokuvateatterina. Leppiniemessä oli jopa oma poliisi ja putka, koska nautintoaineet saattoivat maistua kovan työn uurastajille milloin enemmän, milloin vähemmän.

Vuoden mittaan seuratalolla vietettiin ruskahippoja (syksyllä), henkilökunnan pikkujouluja, äitienpäiväjuhlia, elokuvailtoja ja eri urheilulajien palkintojenjakotilaisuuksia eli ns. lusikkajuhlia. Poikamiespäivälliset olivat arkisempi tapahtuma; arki-iltoina oli seuratalolla tarjolla illallinen Ukkolassa asuville poikamiehille, joilla ei parakissaan ollut kunnollisia keittiötiloja.

Leppiniemi on suojeltu kulttuuriympäristö

Leppiniemen työväki ja asutus väheni voimalaitosten automatisoinnin vuoksi 1980-luvulla. Oulujoki Osakeyhtiö lakkautettiin 1991, ja yhtiön enemmistöosakas Imatran Voima otti voimalaitokset hallintaansa. Leppiniemi on yhä asumiskäytössä ja sen jäljellä olevat 43 asuinrakennusta ovat yksityisomistuksessa. Osa vanhoista rakennuksista on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi Leppiniemen kansakoulurakennus paloi vuonna 1973.

Asuinalue on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja Leppiniemi on osa Oulujokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Ervin tie Leppiniemellä. © Susan Forsblom 2023. Rokua Geopark.

Tarinaan liittyviä käyntikohteita ja reittejä

Tutustu:

Leppiniemen asuinalue, Muhos

Leppiniemen asuinalue sijaitsee Oulujoen varressa, Pyhäkosken voimalaitoksen vieressä, noin 7 kilometrin päässä Muhoksen kyläkeskustasta. Alueen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi.…

Leppiniemen asuinalue, Muhos

Lähteet:

Junkkonen, Kaisa ja Junttila, Niina 28.2.2005. Voimalaitoksen asuinalue Leppiniemi – maiseman ja identiteetin huomioiminen alueen kehittämisessä. Opinnäytetyö. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Oulu.

Keinänen, Jari 27.7.2023. Opastettu kävely: Leppiniemen kierros. Järjestäjä: Muhoksen kunta. Muistiinpanot tehnyt Susan Forsblom.

Makkonen, Leena 2000. Aarne Ervi Oulujoki Osakeyhtiön asuinalueiden arkkitehtina.

Mertaniemi, Kaarlo 2021. Kirjoittanut Salla Marjakangas. Vesivoiman kulttuuriperintö -hanke.

Oulujoki Osakeyhtiö 1954. Entinen Oulujoki: historiikkia ja muistitietoa. Oulu.

Paitsola, Samuli (toim.) 2022. Building an Industrial Identity: Atlas of Architectural and Cultural Values of Hydropower Plants and Communities of the River Oulujoki Water System.

Ramsay, August 1888. Kajaani-Oulu-matkareitti. Matkasuuntia Suomessa I‐IV 1888–1890. Suomen matkailuliitto. Jyväskylä 1986.