search

Ruokaperinteet ja perinneruuat Rokua Geoparkissa

Rokua Geoparkin geologinen syntytarina on muovannut alueen maaperää ja ilmastoa lähiruoan tuotantoon sopivaksi. Jääkauden jälkeensä jättämät harjut, laakeat peltoaukeat sekä vesistöjen monipuolisuus ovat geoparkin alueen ainutlaatuisen ruokakulttuurin taustalla. Alueen luonnosta ja maataloudesta saadaankin ruokapöytään monipuolisesti eri raaka-aineita ja luonnonantimia.

Geopark gastronomy ja geoparkien ruokaperinteet

Global Geoparks Network GGN on luonut UNESCO Global Geoparkien ruokaperinteille oman käsitteen Geopark Gastronomy, jolla tarkoitetaan geoparkien paikalliseen ruokaperinteeseen perustuvia aktiviteetteja ja tuotteita. Käsitteen kautta geoparkien perinteisiä ruoanlaittotapoja, paikallisia reseptejä sekä tuotteita voidaan tuoda esille yhä selkeämmin, ja samanaikaisesti voidaan viestiä paikallisruuan kestävyydestä.

Rokua Geoparkin alueen ruokaperinteet ulottuvat pitkälle vuosikymmenten taakse. Ruoan valmistustavat, paikalliset tuotteet sekä perinteiset reseptit ovat olennainen osa alueen kulttuuria ja identiteettiä heijastaen geoparkin alueen pitkäikäistä historiaa, perinteitä ja arvoja. Ainutlaatuisten ruokaperinteiden vaaliminen nykypäivänä turvaa niiden säilymistä myös tulevaisuudessa.

Rokua Geoparkin antimia lautasella

 

Rokua Geoparkin jakautuminen kolmeen maisema-alueeseen tuo alueen ruoantuotantoon ja tarjontaan paikallista vaihtelua. Oulujärveltä saadaan kokkailuihin monia ruokakaloja, esimerkiksi kuhaa, ahventa, muikkua ja haukea. Näitä oivia ruokakaloja loihditaan perinteisesti vaikkapa kalakeitoiksi, savustettuna tai esimerkiksi kalahampurilaisten ja fileepihvien muodossa. Oulujärven ja Vaalan alueelta pyydetään myös riistana hirveä. Muita perinteisiä ruokia ovat lihapata, leipäjuusto, lappapuuro, ruisrieska ja kotikalja.

Rokuan kuivalla maaperällä puolestaan kasvaa kuivilla kangasmetsillä menestyviä luonnonantimia. Rouskut, haperot sekä herkkutatit ovat Rokualta perinteisesti löytyvää herkkua, joita hyödynnetään esimerkiksi keittoihin ja kastikkeisiin – tai suolaisiin piirakoihin. Oulujärven tavoin Rokuan useista järvistä ja lammista saadaan ruokapöytään kalaa, kuten ahventa, haukea ja siikaa. Vuosisatoja kestäneen tervanpolttoperinteen pohjalta alueen ruokakulttuurissa säilyy edelleen terva, jonka voi kokea maistettavaksi esimerkiksi jälkiruokien mausteena.

Rokuan metsissä viihtyy hyvin marjoista myös puolukka ja mustikka, jotka ovat perinteisimpiä jälkiruokien aineksia alueen ruokaperinteessä. Soisemmilta alueilta voi poimia lisäksi karpaloa ja lakkaa. Näitä vitamiinipitoisia terveyspommeja käytetään raikkaissa jälkiruuissa ja loihditaan esimerkiksi smoothien, marjapiirakan tai rahkan muotoon, leipäjuuston päällä tai puolukkaa perinteisesti riistaruoan pirteänä lisukkeena.

Oulujokilaakson alueella ruokaperinteessä näkyy enemmän myös maatalouteen ja viljelyyn pohjautuvia ruoka-aineita, kuten naudanliha, peruna ja juurekset sekä viljoista esimerkiksi kaura ja ruis. Oulujoesta pyydetään myös kirjolohta. Alueen perinteisiin pääruokiin kuuluvatkin karjalanpaisti, lohikeitto sekä Pohjois-Pohjanmaalla yleisesti tunnettu rössypottu. Paikallisista raaka-aineista valmistetut leivät ja rieskat maittavat sellaisenaan voin kanssa tai esimerkiksi kalakeiton kanssa. Myös juustoleipä ja hunaja ovat paikallista herkkua, joiden lisäksi kuusenkerkkää kerätään ruokien mausteeksi.