Suomen vanhimpia puukirkkoja

Oulujokilaakson kirkot ovat merkittäviä puurakenteisen kirkkoarkkitehtuurin edustajia ja arvokkaita kulttuuriperinnön kohteita. Vastaavia puisia tukipilarikirkkoja kuin Muhoksen ja Utajärven kirkot on Suomessa jäljellä enää noin kymmenkunta. Voidaan sanoa, että ne ovat todellisia selviytyjiä, sillä kirkot ovat säilyneet vuosisatojen ajan sodista ja tuhoista huolimatta.

Näkymä Muhoksen kirkon seudulle 1800-luvun lopussa. © I. K. Inha, tuottaja K. E. Ståhlberg 1890–1899. Kansantieteen kuvakokoelma. Museovirasto. (CC BY 4.0)

Muhoksen ja Utajärven kirkkojen historia

Muhoksen kirkko seisoo kirkonkylässä Oulujoen etelärannalla vanhan männikön kupeessa. Se oli monelle tärkeä maamerkki silloin, kun vapaalla Oulujoella oli säännöllistä jokiliikennettä. ”Ikäänkuin pitkän selkäveden päästä kohoaa näkyviin Muhoksen kirkko joen törmällä taajassa männikössä. Sen kohdalla on reheviä saaria, rannoilla laaja, hyvin rakennettu kirkonkylä.”, kuvaili I. K. Inha näkemäänsä (1909).

Vuonna 1634 käyttöön vihitty Muhoksen kirkko on Suomen vanhimpia käytössä olevia puukirkkoja. Kirkon rakentajasta tiedetään kertoa vain, että kyseessä oli torninrakentaja-Hannu.  

 

Muhos kuului alun perin Salon seurakuntaan, mistä se siirrettiin itsenäistyneen Limingan kappeliksi vuonna 1477 ja edelleen Oulun kappeliksi vuonna 1610. Muhos yritti pitkään itsenäistyä Oulusta ja kasvoi samalla hieman kuin itsestään henkisesti erilleen Oulusta. Muhoslaiset eivät olisi tahtoneet osallistua Oulun kirkon ja kirkon aidan korjauksiin isonvihan jälkeen. Kun Ouluun alettiin suunnitella uutta ja tilavampaa kirkkoa, päättivät muhoslaiset etteivät he siihen osallistu. Asiaa puitiin oikeudessa asti ja lopulta muhoslaiset vapautuivat velvoitteesta ja erosivat lopulta vuonna 1766 omaksi seurakunnakseen. Pitkä itsenäistymishanke innoitti myös utajärvisiä pääsemään omaksi kappeliseurakunnakseen ja rakentamaan oman kirkon. 

Muhoksella harkittiin ahtaaksi käyneen kirkon tilalle uuden kirkon rakentamista isonvihan koettelemusten jälkeen, mutta kun Utajärvi irtautui omaksi kappelikseen, tilantarve helpotti. Muhoksen kirkko korjattiin vuonna 1762 ja uuden irtaimiston lisäksi valmistui tuolloin erillinen kellotapuli kirkon viereen. Sakariston arvokkaat seinämaalaukset on maalannut kirkkomaalari Emmanuel Granberg 1770-luvulla. Hirsirakenteinen Utajärven kirkko valmistui vuonna 1762 ja rakennustyön puuhamiehenä toimi ilmeisesti Roinilan talon isäntä Matti Roininen. 

 

Utajärven kirkko sai 1800-luvun lopulla tilapäisesti uusgoottilaisen ulkoasun, mutta se kunnostettiin 1970-luvulla tyylipuhtaaseen alkuperäisasuunsa. Kirkon kellotapuli on erityinen puurakentamisen taidonnäyte. Pohjalaista renessanssityyppiä edustava kellotapuli on rakennettu vuonna 1764, ja se on palautettu alkuperäisasuunsa samaan aikaan kirkon muutostöiden kanssa. Kirkko edustaa harvinaista rakennustekniikkaa, joka ilmentää kirkkolaitoksen kehitystä alueella ja on siten hyvin keskeinen rakennus paikallisidentiteetin kannalta. 

Kirkot historian kourissa

Muhoksen kirkko on säilynyt läpi vuosisatojen lähes alkuperäisessä asussaan. Kirkko kyllä ryöstettiin isonvihan aikana 1700-luvulla ja vanhinta esineistöä on siksi säilynyt vain vähän. Kirkot olivat tuolloin yleensä ensimmäisiä kohteita, jotka venäläiset rosvosivat ryöstöretkillään. Muhoksen kirkkorakennus kuitenkin säilyi, koska venäläiset käyttivät sitä hevostallina. Kirkon kellosta sen sijaan on kahta tietoa. A. H. Snellman on kirjoittanut muistiin paikallisen tarinan, jonka mukaan venäläiset olisivat haudanneet Ruskon rajakiven alle Muhoksen kirkonkellon täynnä hopeaa. Toisen tiedon mukaan varsinaisessa Muhoksen kirkossa ei koskaan olisi ollut kelloa.

 

Muhoksen kirkon sisätilojen uusgoottilaiset piirteet ovat uudistuksesta vuodelta 1872. Kirkko sähköistettiin vuonna 1954, jolloin sieltä poistettiin vanhat kamiiinat. Kirkko restauroitiin vuonna 1984 arkkitehtitoimisto Huusko & Teppo tekemien suunnitelmien mukaan. Silloin se myös maalattiin 1800-luvulta peräisin olevin värisävyin.

Papisto ja paikallisvaikuttaminen

Muhoksen kirkko on paikkakunnan kolmas kirkko, sillä perimätiedon mukaan ensimmäinen kirkko sijaitsi jo 1500-luvulla Kirkkosaaressa. Paikallisen kerrotaan löytäneen 1800-luvulla tinamaljoja ja juoma-astian paikasta, jossa kirkon kerrotaan sijainneen, joskin löytöjen sijaintipaikasta ei enää ole tietoa. Paikkakunnan toinen kirkko on sijainnut Kirkkoniemellä nykyistä kirkkoa taaempana rannalla. Molempien kerrotaan tuhoutuneen venäläisten tuhopoltoissa.

 

Entisaikaan kirkollisesta toiminnasta vastasi papisto, joka oli lisäksi merkittävässä roolissa pitäjien taloudenpidossa ja sosiaalisia oloja parantavissa hankkeissa. Joskus on jopa todettu, että maalliset asiat tuntuivat 1800-luvun puolivälissä vievän papistolta enemmän aikaa kuin hengelliset asiat. Pappisviroista kirkkoherran virka oli ennen aivan omassa sarjassaan. Kirkkoherra oli suuri herra, mikä näkyi niin vallassa kuin palkassa.

 

Muhoksen merkittävimmäksi kirkkoherraksi on mainittu usein Carl Jacob Frosterus, joka toimi Muhoksella kirkkoherrana vuosina 1825–1854. Frosterus oli työskennellyt kymmenen vuotta Oulun Lyseota edeltäneessä Oulun triviaalikoulussa ja sanotaan, että oppilaat olisivat olleet helpottuneita, kun Frosterus siirtyi Muhokselle kirkkoherraksi. Frosterus oli ankara mutta edistyksellinen ja hän myötävaikutti kunnan taloudelliseen kehitykseen laajasti esimerkiksi opastamalla talonpoikia maanviljelyn menetelmissä ja kuivauttamalla Soson kylän soita viljelykseen.

 

Lähteet:

Huurre, Matti ja Vahtola, Jouko 1991. Oulujokilaakson historia kivikaudelta vuoteen 1865. Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Temmeksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat ja seurakunnat, Oulun kaupunki ja seurakunnat ja Oulujoki-Seura ry. Oulu. (s. 465–489)

Inha I.K. 1909. Suomen Maisemia. Näkemänsä mukaan kuvaillut. Kolmas painos, 1988. Porvoo. (s. 290)

Muhoksen kirkko. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Snellman, A. H. 1887. Oulun kihlakunta: muinaistieteellisiä ja historiallisia lehtiä. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja IX. SKS: Helsinki. (s. 222, 269–273)

Tervetuloa Muhoksen kirkkoon. Muhoksen seurakunta 28.9.2022. YouTube-video.

Kuva 2: Vanhaa Muhoksen kirkonkylää. Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma. Historian kuvakokoelma. Museovirasto. (CC BY 4.0)

Kuva 3: Utajärven kirkko ja tapuli kaakosta. © Elias Härö 1969. Rakennushistorian kuvakokoelma. Museovirasto. (CC BY 4.0)

Kuva 4: Utajärven tapuli. © Tapio Olavi 1971. Rakennushistorian kuvakokoelma. Museovirasto.

Kuva 5: Muhoksen kirkko. © Rokua Geopark.