Muhos-muodostuman synty
Muodostuman historia alkoi lähes kaksi miljardia vuotta sitten, kun maankuoren laatat törmäsivät toisiinsa ja muinaismantereeseen kohosi korkea vuorijono. Vuoret kuluivat jään, tuulen ja virtaavan veden voimasta. Satojen miljoonien vuosien myötä vuoristo oli kulunut jo lähes tasangoksi. Tämän seurauksena syvällä vuoriston uumenissa syntyneet kivet kuten graniitit paljastuivat maanpinnalle.
Kun kallioperän jännitteet purkautuivat, Oulujokilaakson luoteisosan kallioperä alkoi vajota. Tästä niin sanotusta hautavajoamasta muodostui Muhokselta Hailuotoon saakka ulottuva merenlahti arviolta. Siihen alkoi kerrostua jokien kuljettamaa soraa, hiekkaa ja savea. Satojen miljoonien vuosien kuluessa vajoama täyttyi, ja kerrostumat kovettuivat kiviksi, joita on paikoin satojen metrien paksuudelta ennen graniittista kallioperää.
Hautavajoama löydettiin vasta, kun Oulujoen vesivoimaloita alettiin valmistella 1930-luvulla. Ainoa kohta, jossa Muhos-muodostuman kivettynyttä soraa voi nähdä maanpinnalla, on Muhoksen Kieksin kylässä Lemmenpolku-luontoreitin varrella. Muodostuman alimman kerroksen eli niin kutsutun konglomeraatin paljastuman vuoksi rantakallio on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Muodostuman reuna erottuu maisemassa portaana, jonka kohdalla graniittinen peruskallio sukeltaa syvälle maanpinnan alle.
Muhos-muodostuman vaikutus Rokua Geoparkin syntyyn
Muhos-muodostumalla on tärkeä merkitys koko Rokua Geoparkin syntytarinassa. Kun jäämassat hioivat pehmeää hiekkakiveä jääkauden aikana, vesimassat kuljettivat sulamisvaiheessa Muhos-muodostumasta valtaisat hiekkamäärät kohti Rokuaa. Rokuan ydinharjun suuri hiekkamäärä ja Rokuan hiekan hieno koostumus selittyvät juuri sulamisvesien kulkureitille sattuneella Muhos-muodostumalla.
Muhos-muodostuman ainutlaatuisuus
Yksi muodostuman erityispiirteistä on sen kohdalla maankuoren alla oleva lämpötila, joka on korkeampi kuin muualla Pohjois-Pohjanmaalla tai Pohjois-Suomessa. Syy tälle on muodostuman fysikaaliset ominaisuudet, jotka poikkeavat sitä ympäröivästä geologiasta.
Kallioperän repeämän täyttäneet sedimenttikivet muodostavat paksun maapeitteen, jotka eristävät tavallista maaperää paremmin syvältä maankuoresta kohti maanpintaa tulevaa lämpöä. Koska Muhos-muodostuma on niin syvä, on muodostuman pohjalla oleva lämpötila korkeampi kuin muualla. Eristävän maakerroksen alla piilevää hiilineutraalia keskisyvää geotermistä energiaa on tutkittu esimerkiksi Muhoksen Kirkkosaaressa, mutta toistaiseksi sitä ei ole hyödynnetty.
Lähteet:
Kiuttu, Mikko 2023. Rokua Geopark.
Martinkauppi, A., Piipponen, K., Huusko, A., Heinonen, S. & Lahti, I. 2021. Geotermisen energian hyödyntämismahdollisuuksien arviointi Muhos-muodostuman ja Muhoksen Kirkkosaaren alueilla. Geologinen tutkimuskeskus.
Laitakari, Ilkka 1998. Perukallion myöhäiset kehitysvaiheet – miljardi rauhallista vuotta. Teoksessa Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Toimittanut Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö. Helsinki, Suomen Geologinen Seura ry.